EM-finaa­li­paikka arvo­ki­sa­de­byy­tissä on rea­lis­mia Suo­men pikajuoksusensaatiolle

Jul­kaistu 8.2.2021 | Yle.fi

– valmentaja kertoo, mistä Lotta Kemppisen nousu SE-juoksijaksi kumpuaa

Nais­ten 60 met­rin Suo­men ennä­tys voi paran­tua vielä tois­ta­mi­seen tällä hal­li­kau­della, uskoo Lotta Kemp­pi­sen val­men­taja Mervi Brandenburg.

Suo­ma­lai­sy­lei­sur­hei­li­joi­den hal­li­kausi on alka­nut lois­ta­vasti. Yksi onnis­tu­jista on ollut HIFK:n Lotta Kemp­pi­nen, joka rik­koi lau­an­taina 31 vuotta van­han 60 met­rin juok­sun Suo­men ennä­tyk­sen. Uusi ennä­tys kir­ja­taan 7,19, vanha rik­kou­tui yhdellä sekun­nin sadasosalla.

Kemp­pistä yli 10 vuo­den ajan val­men­ta­nut Mervi Bran­den­burg tiesi, mihin hänen val­men­net­ta­vansa pys­tyy. Vii­kon takai­nen 30 met­rin juok­su­testi len­tä­vällä läh­döllä osoitti, että Kemp­pi­nen, 22, on nopeampi kuin kos­kaan aikaisemmin.

Kuva: Tomi Hänninen

Silti sana­pa­rin “Suo­men ennä­tys” kuu­le­mi­nen löi koke­nutta val­men­ta­jaa puulla pää­hän. Kil­pai­lu­ti­lanne Hel­sin­gin Lii­kun­ta­myl­lyssä ei tun­nel­mal­taan juuri eron­nut kak­si­kon arki­sista harjoitushetkistä.

– Nau­roin, että me näemme joka päivä Lii­kun­ta­myl­lyssä, ja hän juok­see siellä Suo­men ennä­tyk­sen. Oli rajattu määrä ihmi­siä eikä kun­non kisa­tun­nel­maa­kaan. Ei voi kuin ihailla urhei­li­jaa, että pys­tyy syt­ty­mään sii­nä­kin tilan­teessa ja tehdä täl­lai­sen tulok­sen kau­den alkuun, Bran­den­burg ker­too Yle Urheilulle.

Bran­den­burg oli har­joi­tus­ve­to­jen perus­teella aset­ta­nut Kemp­pi­sen hal­li­kau­den tavoit­teen aika­haa­ruk­kaan 7,18–7,22. Urhei­lija teki heti kau­den avaus­ki­sas­saan työtä käs­ket­tyä, sillä ensim­mäi­sessä star­tissa kello pysäh­tyi aikaan 7,21 ja toi­sessa 7,19.

Suo­men ennä­tys riit­tää Euroo­pan tämän kau­den tilas­tossa vii­den­teen sijaan. Tilas­ton kär­ki­paikka on 11 sadas­osan päässä brit­ti­tähti Dina Asher-Smit­hillä.

Bran­den­burg arvioi, että kovana kil­pai­li­jana tun­nettu Kemp­pi­nen syt­tyy, kun saa vie­rel­leen maan­osan huippumenijöitä.

– Uskon, että hän pys­tyy vielä nipis­tä­mään tuota aikaa. Ei pal­jon, mutta ehkä sadas­osan aina­kin, Bran­den­burg nauraa.

Arvokisadebyytti EM-halleissa

Kaksi vuotta sit­ten Glas­gow’ssa käy­dyissä EM-hal­li­ki­soissa Kemp­pi­sen aika olisi riit­tä­nyt finaa­lissa kuu­den­teen sijaan. Neljä vuotta sit­ten ajalla 7,19 oltiin finaa­lissa nel­jän­siä. Ei siis ole mah­do­ton aja­tus, että 60 met­rin EM-finaa­lissa näh­täi­siin tänä vuonna suo­ma­lai­nen juok­sija. EM-hal­lit kil­pail­laan Toru­nissa Puo­lassa 5.–7. maaliskuuta.

– Kun puhu­taan Lotta Kemp­pi­sestä, hän­hän on ihan nobody. En osaa sanoa sijoi­tusta, mutta Lotan veto voi riit­tää aika kor­kealle. EM-finaali olisi aika hui­kea juttu, Bran­den­burg sanoo.

Kemp­pi­nen nousi vuosi sit­ten ker­ta­ry­säyk­sellä aikuis­ten arvo­ki­sa­ta­solle, kun hän paransi 60 met­rillä ennä­tys­tään yli kah­della sekun­nin kym­me­nyk­sellä aikaan 7,28. Aika olisi oikeut­ta­nut edus­tus­paik­kaan viime maa­lis­kuun MM-hal­leissa, jotka kui­ten­kin perut­tiin koro­na­krii­sin vuoksi. Myös ulko­ra­to­jen EM-kisat Parii­sissa pyyh­kiy­tyi­vät pois viime kesän kalenterista.

Maa­lis­kuun EM-hal­lit ovat Kemp­pi­sen ensim­mäi­set aikuis­ten arvo­ki­sat. Koro­na­vi­rus­pan­de­mia ei ole niitä tällä tie­toa peru­massa, sillä tapah­tuma aio­taan viedä läpi tiu­koin eri­tyis­jär­jes­te­lyin ter­veys­tur­val­li­suus huomioiden.

– Viime vuonna oli kova into, että pää­sen kokei­le­maan ja näyt­tä­mään miten pär­jään. Oli­han se kurja tilanne, kun kisat peruun­tui­vat, mutta siinä piti vain kes­kit­tyä omaan teke­mi­seen ja odot­taa omaa tilai­suut­tani, Kemp­pi­nen sanoo Yle Urheilulle.

– Olen innois­sani, että pää­sen sinne vih­doin deby­toi­maan. Nau­tin eni­ten siitä, kun saan kan­sain­vä­listä kirittäjää.

Vammakierteen loppu toi huippuvauhdin

Kemp­pi­nen on nous­sut Suo­men kaik­kien aiko­jen nopeim­maksi 60 met­rin juok­si­jaksi kiin­nos­ta­vista läh­tö­koh­dista. Hänen poik­keuk­sel­li­nen lah­jak­kuu­tensa nousi esiin jo alle kym­men­vuo­ti­aana. Vuonna 2012 hän pin­koi 100 met­rillä 14-vuo­tiai­den kaik­kien aiko­jen kol­man­neksi kovim­man ajan 12,22. Samana kesänä hän kil­paili Kale­van kiso­jen 100 met­rin finaa­lissa vain 14-vuotiaana.

Lah­jak­kuus ei takaa menes­tystä aikui­sena. Vaikka viime vuo­det ovat olleet hyviä, on 22-vuo­ti­aalla pika­juok­si­jalla taka­naan rik­ko­nai­nen urheilu-ura.

– Lotta on ollut hyvin lah­ja­kas nuo­resta pitäen, mutta hänellä oli monen vuo­den louk­kaan­tu­mis­kierre. Kol­mi­sen vuotta sit­ten löy­simme hänen ympä­ril­leen osaa­van tii­min, että hän pys­tyisi kehit­ty­mään huippu-urhei­li­jaksi, Bran­den­burg sanoo.

Fysio­te­ra­peutti Peter Halén löysi syyt Kemp­pi­sen vam­moille ja aut­toi Bran­den­bur­gia muok­kaa­maan Kemp­pi­sen har­joit­te­lua. Pika­juok­sun meka­niik­kaan pureu­dut­tiin voi­ma­har­joit­te­lun kautta.

Tunnollinen ja lahjakas urheilija

Kemp­pi­nen suo­rit­taa urheilu-uransa ohella elin­tar­vi­ke­tie­teen mais­te­rio­pin­toja Hel­sin­gin yli­opis­tossa. Kak­soi­su­ran toteut­ta­mi­nen on tun­tu­nut hänestä luonnolliselta.

– Olen aina ollut tarkka aika­tau­lusta ja suun­ni­tel­lut asioita pidem­mälle. Pidän huo­len, että jää riit­tä­västi aikaa levolle ja urhei­lulle. Jos on kevyempi jakso urhei­lusta, vien opin­toja vähän enem­män eteen­päin, Kemp­pi­nen kertoo.

Opis­ke­li­jan tun­nol­li­suus hei­jas­tuu myös urhei­luun. Kemp­pi­nen on Bran­den­bur­gin mukaan helppo val­men­net­tava, joka haluaa poh­tia val­men­nuk­sel­li­sia asioita. Yli kym­me­nen vuo­den aikana raken­tu­nut luot­ta­mus ja vuo­ro­vai­ku­tus on toi­mi­van yhteis­työn kivijalka.

– Olemme usein eri miel­tä­kin asioista. Hän luot­taa minuun, mutta myös sanoo, jos joku ei hänen mie­les­tään toimi. Olen val­men­ta­jana tosi vaa­tiva. Lotta tekee pal­jon töitä. Hän on erit­täin tun­nol­li­nen, mutta myös erit­täin lah­ja­kas. Se on hänen valt­ti­kort­tinsa, Bran­den­burg päättää.

Viimeisimmät artikkelit