EM-finaalipaikka arvokisadebyytissä on realismia Suomen pikajuoksusensaatiolle
Julkaistu 8.2.2021 | Yle.fi
Kuva: Tomi Hänninen
– valmentaja kertoo, mistä Lotta Kemppisen nousu SE-juoksijaksi kumpuaa
Naisten 60 metrin Suomen ennätys voi parantua vielä toistamiseen tällä hallikaudella, uskoo Lotta Kemppisen valmentaja Mervi Brandenburg.
Suomalaisyleisurheilijoiden hallikausi on alkanut loistavasti. Yksi onnistujista on ollut HIFK:n Lotta Kemppinen, joka rikkoi lauantaina 31 vuotta vanhan 60 metrin juoksun Suomen ennätyksen. Uusi ennätys kirjataan 7,19, vanha rikkoutui yhdellä sekunnin sadasosalla.
Kemppistä yli 10 vuoden ajan valmentanut Mervi Brandenburg tiesi, mihin hänen valmennettavansa pystyy. Viikon takainen 30 metrin juoksutesti lentävällä lähdöllä osoitti, että Kemppinen, 22, on nopeampi kuin koskaan aikaisemmin.
Silti sanaparin “Suomen ennätys” kuuleminen löi kokenutta valmentajaa puulla päähän. Kilpailutilanne Helsingin Liikuntamyllyssä ei tunnelmaltaan juuri eronnut kaksikon arkisista harjoitushetkistä.
– Nauroin, että me näemme joka päivä Liikuntamyllyssä, ja hän juoksee siellä Suomen ennätyksen. Oli rajattu määrä ihmisiä eikä kunnon kisatunnelmaakaan. Ei voi kuin ihailla urheilijaa, että pystyy syttymään siinäkin tilanteessa ja tehdä tällaisen tuloksen kauden alkuun, Brandenburg kertoo Yle Urheilulle.
Brandenburg oli harjoitusvetojen perusteella asettanut Kemppisen hallikauden tavoitteen aikahaarukkaan 7,18–7,22. Urheilija teki heti kauden avauskisassaan työtä käskettyä, sillä ensimmäisessä startissa kello pysähtyi aikaan 7,21 ja toisessa 7,19.
Suomen ennätys riittää Euroopan tämän kauden tilastossa viidenteen sijaan. Tilaston kärkipaikka on 11 sadasosan päässä brittitähti Dina Asher-Smithillä.
Brandenburg arvioi, että kovana kilpailijana tunnettu Kemppinen syttyy, kun saa vierelleen maanosan huippumenijöitä.
– Uskon, että hän pystyy vielä nipistämään tuota aikaa. Ei paljon, mutta ehkä sadasosan ainakin, Brandenburg nauraa.
Arvokisadebyytti EM-halleissa
Kaksi vuotta sitten Glasgow’ssa käydyissä EM-hallikisoissa Kemppisen aika olisi riittänyt finaalissa kuudenteen sijaan. Neljä vuotta sitten ajalla 7,19 oltiin finaalissa neljänsiä. Ei siis ole mahdoton ajatus, että 60 metrin EM-finaalissa nähtäisiin tänä vuonna suomalainen juoksija. EM-hallit kilpaillaan Torunissa Puolassa 5.–7. maaliskuuta.
– Kun puhutaan Lotta Kemppisestä, hänhän on ihan nobody. En osaa sanoa sijoitusta, mutta Lotan veto voi riittää aika korkealle. EM-finaali olisi aika huikea juttu, Brandenburg sanoo.
Kemppinen nousi vuosi sitten kertarysäyksellä aikuisten arvokisatasolle, kun hän paransi 60 metrillä ennätystään yli kahdella sekunnin kymmenyksellä aikaan 7,28. Aika olisi oikeuttanut edustuspaikkaan viime maaliskuun MM-halleissa, jotka kuitenkin peruttiin koronakriisin vuoksi. Myös ulkoratojen EM-kisat Pariisissa pyyhkiytyivät pois viime kesän kalenterista.
Maaliskuun EM-hallit ovat Kemppisen ensimmäiset aikuisten arvokisat. Koronaviruspandemia ei ole niitä tällä tietoa perumassa, sillä tapahtuma aiotaan viedä läpi tiukoin erityisjärjestelyin terveysturvallisuus huomioiden.
– Viime vuonna oli kova into, että pääsen kokeilemaan ja näyttämään miten pärjään. Olihan se kurja tilanne, kun kisat peruuntuivat, mutta siinä piti vain keskittyä omaan tekemiseen ja odottaa omaa tilaisuuttani, Kemppinen sanoo Yle Urheilulle.
– Olen innoissani, että pääsen sinne vihdoin debytoimaan. Nautin eniten siitä, kun saan kansainvälistä kirittäjää.
Vammakierteen loppu toi huippuvauhdin
Kemppinen on noussut Suomen kaikkien aikojen nopeimmaksi 60 metrin juoksijaksi kiinnostavista lähtökohdista. Hänen poikkeuksellinen lahjakkuutensa nousi esiin jo alle kymmenvuotiaana. Vuonna 2012 hän pinkoi 100 metrillä 14-vuotiaiden kaikkien aikojen kolmanneksi kovimman ajan 12,22. Samana kesänä hän kilpaili Kalevan kisojen 100 metrin finaalissa vain 14-vuotiaana.
Lahjakkuus ei takaa menestystä aikuisena. Vaikka viime vuodet ovat olleet hyviä, on 22-vuotiaalla pikajuoksijalla takanaan rikkonainen urheilu-ura.
– Lotta on ollut hyvin lahjakas nuoresta pitäen, mutta hänellä oli monen vuoden loukkaantumiskierre. Kolmisen vuotta sitten löysimme hänen ympärilleen osaavan tiimin, että hän pystyisi kehittymään huippu-urheilijaksi, Brandenburg sanoo.
Fysioterapeutti Peter Halén löysi syyt Kemppisen vammoille ja auttoi Brandenburgia muokkaamaan Kemppisen harjoittelua. Pikajuoksun mekaniikkaan pureuduttiin voimaharjoittelun kautta.
Tunnollinen ja lahjakas urheilija
Kemppinen suorittaa urheilu-uransa ohella elintarviketieteen maisteriopintoja Helsingin yliopistossa. Kaksoisuran toteuttaminen on tuntunut hänestä luonnolliselta.
– Olen aina ollut tarkka aikataulusta ja suunnitellut asioita pidemmälle. Pidän huolen, että jää riittävästi aikaa levolle ja urheilulle. Jos on kevyempi jakso urheilusta, vien opintoja vähän enemmän eteenpäin, Kemppinen kertoo.
Opiskelijan tunnollisuus heijastuu myös urheiluun. Kemppinen on Brandenburgin mukaan helppo valmennettava, joka haluaa pohtia valmennuksellisia asioita. Yli kymmenen vuoden aikana rakentunut luottamus ja vuorovaikutus on toimivan yhteistyön kivijalka.
– Olemme usein eri mieltäkin asioista. Hän luottaa minuun, mutta myös sanoo, jos joku ei hänen mielestään toimi. Olen valmentajana tosi vaativa. Lotta tekee paljon töitä. Hän on erittäin tunnollinen, mutta myös erittäin lahjakas. Se on hänen valttikorttinsa, Brandenburg päättää.