His­to­rial­li­sen Suo­men ennä­tyk­sen juos­sut Lotta Kemp­pi­nen, 22, pal­jas­taa uuden vauh­din taus­tat – ”Heti syk­syllä mie­tit­tiin, että…”

Jul­kaistu 8.2.2021 | IS.fi

HIFK:n sprintteri kilpailee seuraavan kerran perjantaina Puolassa.

OMA ennä­tys 60 met­rin sileällä ei tul­lut pika­juok­sija Lotta Kemp­pi­selle yllä­tyk­senä, mutta SE oli pie­noi­nen yllätys.

– Uskoin paran­ta­vani omaa ennä­tys­täni roi­masti ja ajat­te­lin, että on mah­dol­lista lip­sah­taa van­han SE:n alle, Kemp­pi­nen sanoi sunnuntaina.

Kemp­pi­nen pai­neli Myl­ly­pu­ron hal­li­ki­soissa lau­an­taina Suo­men ennä­tyk­sen 60 met­rin sileällä. HIFK:ta edus­tava Kemp­pi­nen paransi aiem­paa ennä­tys­tään 7,28 kah­desti: alkue­rässä luke­miin 7,21 ja toi­sessa star­tissa SE-luke­miin 7,19.

Hänen mukaansa har­joi­tus­ve­to­jen ajat ovat pudon­neet noin sekun­nin kym­me­nyk­sen, joten lau­an­tain ennä­ty­saika hei­jas­te­lee nykyvirettä.

– Myös len­tä­vässä 30 met­rin tes­tissä on tul­lut ennä­tys, Kemp­pi­nen kertoi.

Kuva: Ossi Ahola

Edel­listä SE:tä 7,20 piti hal­lus­saan Sisko Han­hi­joki, jonka rekordi oli 30 vuo­den takaa tal­velta 1990. Kemp­pi­sen ajalla sijoit­tuu tämän vuo­den maa­il­man­ti­las­tossa 11:nneksi ja Euroo­pan tilas­tossa viidenneksi.

HELSINKILÄISEN hal­li­kausi jat­kuu ulko­mailla, sillä kisa­ka­len­te­rissa on tule­vana per­jan­taina startti Lodzissa.

– On kiva päästä kan­sain­vä­li­selle vii­valle kovien nais­ten vie­reen, 22-vuo­tias sprint­teri sanoo.

Kemp­pi­nen ei ole huo­lis­saan Puo­laan matkustamisesta.

– Kaikki jär­jes­te­lyt on vii­mei­sen päälle, joten en ole huo­lis­sani terveystilanteesta.

TAKAREISIVAMMAT ovat pilan­neet Kemp­pi­seltä muu­ta­man kesä­kau­den. Hal­li­kau­det 2018 ja 2019 Kemp­pi­nen jätti koko­naan väliin.

Tällä kau­della hän on panos­ta­nut eri­tyi­sesti lihashuoltoon.

– Suvi Lah­ti­nen on hie­ro­nut minua jo pit­kään ja rin­nalle on tul­lut osteo­paatti Pia Närhi sekä fysio­te­ra­peutti Peter Halén Tam­pe­reelta. Lisäksi Urhean Leeni Kaup­pi­nen on pitä­nyt noin ker­ran vii­kossa fys­sa­ri­ses­sion har­joi­tus­ten yhteydessä.

Juok­si­jan mukaan taus­ta­ryh­män ansiosta hän on pys­ty­nyt kes­kit­ty­mään päi­vit­täis­har­joit­te­luun täysipainoisesti.

Kemp­pistä val­men­taa Mervi Bran­den­burg, joka on ollut juok­si­jan men­to­rina 11-vuo­ti­aasta lähtien.

– Olemme löy­tä­neet hyvän tavan tehdä yhdessä hom­mia, Kemp­pi­nen luon­neh­tii valmennussuhdetta.

Tänä tal­vena kak­sikko on kes­kit­ty­nyt sekä voi­maan että juoksutekniikkaan.

– Heti syk­syllä mie­tit­tiin, että tek­niik­kaan pitää saada muu­tosta ja pika­juok­su­li­hak­sista puut­tui voi­maa, Bran­den­burg sanoi SUL:n tie­dot­teessa ja kiit­teli Mikael Ylös­ta­loa tekniikkavinkeistä.

KEMPPINEN opis­ke­lee Hel­sin­gin yli­opis­tossa elin­tar­vi­ke­tie­teitä nel­jättä vuotta.

Opin­not lin­kit­ty­vät välillä hyvin ajan­koh­tai­siin­kin aiheisiin.

– Viime vii­kolla osal­lis­tuin korona ja me ‑webi­naa­riin. Siellä poh­dit­tiin muun muassa sitä, vai­kut­taako korona haju- ja makuaistiin.

Kemp­pi­nen ker­too, että ison kan­sain­vä­li­sen ja laa­jan kyse­ly­tut­ki­muk­sen mukaan se voi vai­kut­taa, mutta tulok­set eivät ole pit­kältä ajalta.

Kemp­pi­nen val­mis­tui viime kesänä elin­tar­vi­ke­tie­tei­den kan­di­daa­tiksi ja suo­rit­taa par­hail­laan mais­te­rin­tut­kin­toa. Opin­noissa on tul­lut myös tutus­tut­tua hie­man ravit­se­mus­tie­teen perusteisiin.

– Itse en laske kalo­reita, vaan pyrin syö­mään moni­puo­li­sesti ja riit­tä­vän usein.

Lau­ta­selta löy­tyy yleensä perus-kotiruokaa.

– Urhei­li­jana on tär­keää, että ruo­ka­va­lion perus­teet ovat kun­nossa, Kemp­pi­nen sanoo.

Viimeisimmät artikkelit