Lotta Kemppinen on nyt Suomen nopein nainen. Hallimestaruus ajalla 7,33.
Julkaistu 15.2.2020 | Ari Pusa HS
Kuva: Emmi Korhonen
Helsinkiläinen ei ole hävinnyt tällä kaudella kertaakaan hallissa, eikä niin käynyt myöskään SM-kisoissa. Kukaan muu suomalaisnainen ei ole viiteen vuoteen pystynyt vastaaviin tuloksiin.
PIKAJUOKSIJA Lotta Kemppinen ei ole hävinnyt tällä hallikaudella vielä kertaakaan, eikä niin käynyt myöskään SM-kisojen 60 metrillä lauantaina.
Kemppinen, 21, otti Pirkka-hallissa Tampereella uransa ensimmäisen hallimestaruuden ajalla 7,33. Helsinkiläinen on kiistatta ykkönen naisten pikajuoksussa. Viime kesänä hän voitti ensimmäisen mestaruutensa sadalla metrillä.
Helsinkiläinen on juossut tänä talvena kaikki kisansa aikahaarukkaan 7,28–7,33 sekuntia. Kukaan muu suomalainen ei ole viiteen vuoteen pystynyt vastaaviin tuloksiin.
”Alkaa itseänikin huvittaa, kun ei tule muita tuloksia kuin aina nuo samat. Aika perusjuoksu”, Kemppinen naurahti mestaruusajastaan.
Jos alkava flunssa ei pahene, Kemppinen juoksee hallissa vielä ensi viikonloppuna nuorten SM-kisoissa. Sen jälkeen hän voi suunnata hyvällä mielellä ulkokauteen.
”Hallijuoksut lupaavat hyvää kesäksi, jos perustaso on näin korkealla”, Kemppinen sanoi.
”Sikasiistiä”, Kemppinen naurahtaa, kun häneltä kysyy, millaista on olla Suomen nopein nainen.
Ilman koronaviruksen aiheuttamaa epidemiaa Kemppinen olisi kilpaillut myös MM-halleissa, joiden piti olla ensi kuussa Kiinassa.Halleissa Kemppinen kilpaili edellisen kerran talvella 2017. Viime kaudella hän teki harkitun päätöksen, että hän jättää hallikauden väliin ja keskittyy kesään. Edelliskausina hän kärsi takareiden vammoista.
Ongelmahetkillä Kemppinen on miettinyt, miten asioita olisi voinut ennaltaehkäistä. Lopettaminen ei ole käynyt mielessäkään.
Viime kesänä ja tänä talvena Kemppisen potentiaali on noussut vihdoin esiin, kun hän on saanut olla terveenä.
”Nyt olen ollut puolitoista vuotta ilman vaivoja. Takareidessä on ollut pari pahaa revähdystä. Onneksi on löydetty oikeita liikkeitä, joilla ne on saatu rauhoittumaan. Aloin vahvistaa reisiä ja lonkkia”, Kemppinen kiittelee fysioterapeuttiaan Peter Halenia.
HARVA muistaa, että Kemppinen juoksi ensi kertaa Kalevan kisoissa sadan metrin finaalissa jo vuonna 2012. Hän oli silloin vasta neljätoistavuotias. Kemppinen jäi finaalissa kahdeksanneksi eli viimeiseksi ajalla 12,41, mutta pääsy aikuisten kanssa samaan loppukilpailuun oli kova juttu. Latvala otti samassa juoksussa pitkän uransa ensimmäisen Suomen mestaruutensa.
Viime kesänä osat vihdoin vaihtuivat, kun Kemppinen päihitti sadan metrin finaalissa Latvalan sekunnin sadasosalla (11,65–11,66). Sen jälkeen Kemppinen onkin ollut radalla voittamaton.
”Oli siistiä juosta viivalle asti kilpaa, kun Hantta oli vastassa”, Kemppinen sanoo.
MONIPUOLISESTI lahjakas Kemppinen on aina ollut jaloistaan nopea. Yleisurheilun hän aloitti ottelijana, mutta vuonna 2018 hän teki valmentajansa Mervi Brandenburgin kanssa päätöksen, että keskitytään pikajuoksuun.
Kemppinen kuuluu Suomen yleisurheilumaajoukkueen harvoihin helsinkiläisurheilijoihin. Hän opiskelee kolmatta vuotta elintarviketieteitä Helsingin yliopistossa.
Vapaa-aikanaan hän harrastaa pianonsoittoa, josta olisi yhtä hyvin voinut tulla hänelle ammatti. Niin olisi ehkä käynytkin, jos hän olisi jatkanut musiikkiopintojaan Sibelius-Akatemiassa.