lotta kemppinen

Lotta Kemppinen on nyt Suomen nopein nainen. Hallimestaruus ajalla 7,33.

Jul­kaistu 15.2.2020 | Ari Pusa HS

Kuva: Emmi Korhonen

Hel­sin­ki­läi­nen ei ole hävin­nyt tällä kau­della ker­taa­kaan hal­lissa, eikä niin käy­nyt myös­kään SM-kisoissa. Kukaan muu suo­ma­lais­nai­nen ei ole vii­teen vuo­teen pys­ty­nyt vas­taa­viin tuloksiin.

PIKAJUOKSIJA Lotta Kemp­pi­nen ei ole hävin­nyt tällä hal­li­kau­della vielä ker­taa­kaan, eikä niin käy­nyt myös­kään SM-kiso­jen 60 met­rillä lauantaina.

Kemp­pi­nen, 21, otti Pirkka-hal­lissa Tam­pe­reella uransa ensim­mäi­sen hal­li­mes­ta­ruu­den ajalla 7,33. Hel­sin­ki­läi­nen on kiis­tatta ykkö­nen nais­ten pika­juok­sussa. Viime kesänä hän voitti ensim­mäi­sen mes­ta­ruu­tensa sadalla metrillä.

Hel­sin­ki­läi­nen on juos­sut tänä tal­vena kaikki kisansa aika­haa­ruk­kaan 7,28–7,33 sekun­tia. Kukaan muu suo­ma­lai­nen ei ole vii­teen vuo­teen pys­ty­nyt vas­taa­viin tuloksiin.

”Alkaa itseä­ni­kin huvit­taa, kun ei tule muita tulok­sia kuin aina nuo samat. Aika perus­juoksu”, Kemp­pi­nen nau­rahti mestaruusajastaan.

Jos alkava flunssa ei pahene, Kemp­pi­nen juok­see hal­lissa vielä ensi vii­kon­lop­puna nuor­ten SM-kisoissa. Sen jäl­keen hän voi suun­nata hyvällä mie­lellä ulkokauteen.

”Hal­li­juok­sut lupaa­vat hyvää kesäksi, jos perus­taso on näin kor­kealla”, Kemp­pi­nen sanoi.

”Sikasiistiä”, Kemppinen naurahtaa, kun häneltä kysyy, millaista on olla Suomen nopein nainen.

Ilman koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­maa epi­de­miaa Kemp­pi­nen olisi kil­pail­lut myös MM-hal­leissa, joi­den piti olla ensi kuussa Kiinassa.Halleissa Kemp­pi­nen kil­paili edel­li­sen ker­ran tal­vella 2017. Viime kau­della hän teki har­ki­tun pää­tök­sen, että hän jät­tää hal­li­kau­den väliin ja kes­kit­tyy kesään. Edel­lis­kausina hän kärsi taka­rei­den vammoista.

Ongel­ma­het­killä Kemp­pi­nen on miet­ti­nyt, miten asioita olisi voi­nut ennal­taeh­käistä. Lopet­ta­mi­nen ei ole käy­nyt mielessäkään.

Viime kesänä ja tänä tal­vena Kemp­pi­sen poten­ti­aali on nous­sut vih­doin esiin, kun hän on saa­nut olla terveenä.

”Nyt olen ollut puo­li­toista vuotta ilman vai­voja. Taka­rei­dessä on ollut pari pahaa reväh­dystä. Onneksi on löy­detty oikeita liik­keitä, joilla ne on saatu rau­hoit­tu­maan. Aloin vah­vis­taa rei­siä ja lonk­kia”, Kemp­pi­nen kiit­te­lee fysio­te­ra­peut­ti­aan Peter Halenia.

HARVA muis­taa, että Kemp­pi­nen juoksi ensi ker­taa Kale­van kisoissa sadan met­rin finaa­lissa jo vuonna 2012. Hän oli sil­loin vasta nel­jä­tois­ta­vuo­tias. Kemp­pi­nen jäi finaa­lissa kah­dek­san­neksi eli vii­mei­seksi ajalla 12,41, mutta pääsy aikuis­ten kanssa samaan lop­pu­kil­pai­luun oli kova juttu. Lat­vala otti samassa juok­sussa pit­kän uransa ensim­mäi­sen Suo­men mestaruutensa.

Viime kesänä osat vih­doin vaih­tui­vat, kun Kemp­pi­nen päi­hitti sadan met­rin finaa­lissa Lat­va­lan sekun­nin sadas­osalla (11,65–11,66). Sen jäl­keen Kemp­pi­nen onkin ollut radalla voittamaton.

”Oli siis­tiä juosta vii­valle asti kil­paa, kun Hantta oli vas­tassa”, Kemp­pi­nen sanoo.

MONIPUOLISESTI lah­ja­kas Kemp­pi­nen on aina ollut jalois­taan nopea. Ylei­sur­hei­lun hän aloitti otte­li­jana, mutta vuonna 2018 hän teki val­men­ta­jansa Mervi Bran­den­bur­gin kanssa pää­tök­sen, että kes­ki­ty­tään pikajuoksuun.

Kemp­pi­nen kuu­luu Suo­men ylei­sur­hei­lu­maa­jouk­ku­een har­voi­hin hel­sin­ki­läi­sur­hei­li­joi­hin. Hän opis­ke­lee kol­matta vuotta elin­tar­vi­ke­tie­teitä Hel­sin­gin yliopistossa.

Vapaa-aika­naan hän har­ras­taa pia­non­soit­toa, josta olisi yhtä hyvin voi­nut tulla hänelle ammatti. Niin olisi ehkä käy­nyt­kin, jos hän olisi jat­ka­nut musiik­kio­pin­to­jaan Sibelius-Akatemiassa.